McKenzie Menetelmä = Mekaaninen Diagnostisointi ja Terapia (MDT)

Mekaaninen diagnostisointi ja hoito alkaa potilaan taudinkuvan määrittelyllä ja fyysisellä tutkimuksella, missä pääpaino on oireiden alalysoinnissa suhteessa tiettyihin toistettuihin rangan liikkeisiin ja pitkäkestoisiin asentoihin. Potilaalle suunnitellaan yksilöllinen hoito-ojelma hänen kipunsa, sentralisaatio-ilmiön ja liikkeiden käyttäytymisen perusteella. Robin McKenzien kuvaama sentralisaatio- imiö on kliinisesti havannoitavissa oleva ilmiö, missä tiettyjen liikkeiden tai asentojen vaikutuksesta oireiden voimakkuus ja sijainti vähenee raajan periferisissä osissa voimistuen sentraalisesti paikallistuen selkärangan alueelle.

Hoidon päätavoitteina ovat:
1) Poistaa kipu
2) Palauttaa rangan täydellinen toiminta
3) Ehkäistä vaivan uusiutuminen ja progressiivinen paheneminen

Hoito koostuu spesifeistä harjoituksista, asennon hallinnan opetuksesta, liikkeistä ja ennaltaehkäisystä sekä ensiapu-ohjeiden opetuksesta uusien kipuepisodien pahenemisen ehkäisemiseksi. Harjoitukset alkavat AINA ensin potilaan suorittamilla asennoilla ja liikkeillä, ja vasta, jos on tarpeellista edetään vähitellen terapeutin suorittamiin tekniikoihin. Näistä itse-hoito harjoituksista muodostuu potilaalle yksilöllinen mahdollisen seuraavan episodin ensiapu ennaltaehkäisemään oireiden paheneminen. Periaatteena on opettaa potilas hoitamaan itse itsensä, ja minimoimaan uuden episodin vaaratekijät ja selviämään uusiutuvasta selkäkipuepisodistaan omatoimisesti. McKenzie menetelmällä voidaan nopealla ja luotettavalla tavalla määritellä potilaat, jotka hyötyvät mekaanisesta terapiasta nopeasti, hitaammin tai ei ollenkaaan ja erotusdiagnostisoida myös ne potilaat, jotka saattavat tarvita leikkaushoitoa tai muuta lääketieteellistä hoitoa tai muuta terapiaa.